Pelastussuunnitelma, palotarkastus ja poistumisturvallisuus 2026

Kuka tarvitsee pelastussuunnitelman

Pelastussuunnitelmasta säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011). Asetus luettelee kohteet, joihin suunnitelma on laadittava. Sisäministeriön vuonna 2026 julkaistu Pelastussuunnitelma-yleisopas kokoaa kohteet, ja tavallisimmat niistä on lueteltu alla.

Asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuntoa.
Majoitusliikkeet ja leirintäalueet sekä vähintään 20 hengen tilapäismajoitus.
Myymälät, joiden kerrosala on yli 400 m², ja kauppakeskukset.
Ravintolat, joissa on yli 50 asiakaspaikkaa.
Teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset, joiden kerrosala on yli 1 500 m².
Työpaikat, joissa on tavallisesti samanaikaisesti vähintään 50 työntekijää tai muuta henkilöä.
Hoitolaitokset, koulut, päiväkodit ja kokoontumistilat, kuten urheiluhallit ja teatterit.
Tilat, joissa vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely tai varastointi edellyttää kemikaalilain mukaista ilmoitusta.
Kansainvälisin sopimuksin tai kansallisella lainsäädännöllä suojellut kulttuuriperintökohteet.

Mitä suunnitelmaan kuuluu ja kuka vastaa

Suunnitelmaan kirjataan vaarojen ja riskien arviointi, rakennuksen ja tilojen turvallisuusjärjestelyt, ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja toimimiseksi vaaratilanteissa sekä muut omatoimisen varautumisen toimet. Taloyhtiössä huomioidaan myös poikkeusolot pelastuslain 14 §:n mukaisesti.

Vastuu on rakennuksen tai alueen haltijalla. Taloyhtiössä se tarkoittaa hallitusta ja isännöitsijää, yrityksessä toiminnanharjoittajaa. Suunnitelman voi teettää ulkopuolisella, mutta vastuu sisällöstä ja riittävyydestä säilyy haltijalla. Turvallisuusvastaavan nimeäminen ei siirrä juridista vastuuta.

Päivitys ja tiedottaminen

Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla niin, että sen sisältö vastaa todellista tilannetta. Sisäministeriön yleisopas suosittelee tarkistamaan sen vähintään kerran vuodessa ja aina, kun rakennuksen käyttötarkoitus, tilajärjestelyt, poistumisreitit, käyttäjät tai lainsäädäntö muuttuvat tai sattuu onnettomuus tai läheltä piti -tilanne.

Asukkaille, työntekijöille ja muille suunnitelman toteuttamiseen osallistuville on tiedotettava suunnitelmasta, ja tarvittaessa heitä on koulutettava. Kiinteistöliiton mukaan suunnitelma kannattaa antaa jokaiseen asuntoon ja uusille vuokralaisille. Suunnitelmaa ei tarvitse lähettää etukäteen pelastuslaitokselle, mutta se on pystyttävä esittämään valvonnan, kuten palotarkastuksen, yhteydessä.

Palotarkastus on riskiperusteista valvontaa

Pelastuslaitos laatii pelastuslain 79 §:n mukaisen valvontasuunnitelman, ja tarkastusväli määräytyy kohteen riskien ja aiempien tarkastusten perusteella. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2026 suunnitelmassa muiden kuin asuinrakennusten tarkastusvälit vaihtelevat vuodesta kymmeneen vuoteen. Asuinrakennuksia valvotaan pääosin omistajan omavalvonnalla: taloyhtiö täyttää pelastuslaitoksen lähettämän omavalvontalomakkeen, ja paikan päälle tullaan, jos lomaketta ei palauteta tai vastaukset antavat aihetta.

Valvontatoimenpiteet ovat maksullisia pelastuslain 96 §:n nojalla. Maksuista päättää hyvinvointialueen aluevaltuusto, joten taksa vaihtelee alueittain. Jos tarkastuksessa havaitaan puutteita, pelastusviranomainen antaa korjausmääräyksen, ja sen laiminlyönti voi johtaa hallintopakkoon.

Poistumisturvallisuusselvitys hoiva- ja palveluasumiseen

Hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa, joissa asukkaiden toimintakyky on tavanomaista heikompi, toiminnanharjoittajan on laadittava poistumisturvallisuusselvitys. Siitä säädetään pelastuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa 292/2014. Selvitys tehdään ennen toiminnan alkamista, toimitetaan pelastuslaitokselle ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein tai aina, kun toiminta muuttuu olennaisesti.

Selvityksessä kuvataan, miten rakennuksen käyttö, asukkaiden toimintakyky ja muut tekijät on otettu huomioon poistumisjärjestelyissä. Jos turvallisuus ei ole riittävä, toiminnanharjoittajan on laadittava toteuttamissuunnitelma puutteiden korjaamiseksi.

Muistilista yritykselle ja taloyhtiölle

Turvatutka kokoaa turvallisuuspalvelut ja viranomaisten ajankohtaiset ohjeet. Neuvontaa saat myös oman alueesi pelastuslaitokselta.

Selvitä, kuuluuko kohteesi pelastussuunnitelmavelvollisuuden piiriin.
Tarkista suunnitelma vähintään kerran vuodessa ja kirjaa päivitykset.
Pidä poistumisreitit, opasteet ja sammutuskalusto kunnossa ja esteettöminä.
Järjestä poistumisharjoitus ja perehdytä uudet työntekijät ja asukkaat.
Palauta pelastuslaitoksen omavalvontalomake määräajassa.
Huolehdi palovaroittimista. Vastuu asuntojen palovaroittimista siirtyi taloyhtiöille 1.1.2026, kuten Turvatutkan palovaroitinoppaassa kerrotaan.

Usein kysyttyä

Tarvitseeko kahden asunnon paritalo pelastussuunnitelman?

Asuinrakennuksissa velvollisuus koskee rakennuksia, joissa on vähintään kolme asuntoa. Paritalo ei siis yleensä kuulu velvollisuuden piiriin.

Pitääkö pelastussuunnitelma lähettää pelastuslaitokselle?

Ei etukäteen. Suunnitelma on kuitenkin pystyttävä esittämään valvonnan, kuten palotarkastuksen, yhteydessä.

Kuinka usein poistumisturvallisuusselvitys päivitetään?

Vähintään kolmen vuoden välein tai aina, kun toiminta muuttuu olennaisesti.

Onko palotarkastus maksullinen?

Pelastuslaitos voi periä valvonnasta maksun pelastuslain 96 §:n nojalla. Taksan päättää hyvinvointialue.

Turvatutka kokoaa aiheen luvut, määräajat ja palvelut yhteen. Avaa Turvatutka →

Valmiit työkalut

Kodin turvallisuustarkistus · Palovaroittimet, sähkö, lukitus, poistumisreitit ja vuosikello

Lähteet

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.